Nykyisin en voi mennä enää mihinkään. Tai voin, mutta turhautunut kiukku on joka kerralta voimakkaampaa. Meninpä sitten Helsingin Kiasmaan, NY Cityn MoMa’an tai Lontoon Tate Galleryyn on tilanne sama: paikka kuhisee turisteja, noita nautamaisia laumaeläimiä, jotka eivät viihdy itsekseen missään. Taiteesta hurmioituminen on miltei mahdotonta, kun ympärillä parveilee äänekkäiden, mukaviin matka-asuihin ja kenkiin pukeutuneiden perustavisten* ja seuraihmisten lauma. Heille tärkeämpää KÄYDÄ paikassa kuin tutustua siellä mihinkään..
Sama koskee matkustamista. Lentokentät ovat ruuhkaisia ja suurkaupunkien keskustat ovat sietämättömiä turistimassojen takia. Paikallinen arkielämä on karkonnut kauas turistikeskustoista. Se, joka on käynyt esimerkiksi Lontoossa vaikkapa vain 70-luvulta lähtien, tietää miten voimakkaasti ja surullisella tavalla teollisuusturismi ... turismiteollisuus on kaupunkiin vaikuttanut. Jopa kaupunkilaisten entiset ostospaikat ovat muuttuneet turistiansoiksi. Luksustavaratalo Harrod’s on vain kalpea muisto entisestään miltei koko alakerroksen myydessä pelkkää turistikrääsää. Sieltä saa kaupan väreihin puettuja kivoja matkamuistoja, kuten mukeja ja pippurimyllyjä. Stockmann on merkittävä matkailumagneetti (venäläisille ja ruotsalaisille) vasta sitten, kun he haluavat sijoittaa öylättinsä Stockmann-brändättyyn kokkiessuun tai - tiukan budjetin vallitessa - ostavat käyttöä kestävän, turisteille suunnitellun Stockmann-muovikassin matkamuistoksi vain voidakseen näyttää käyneensä ko. kaupassa.
Laumat ovat pilanneet kaikki ns. aurinkorannat jo paljon ennen kuin ne uskaltautuvat (suur)kaupunkeihin. Ensimmäiseksi ja viimeiseksi jäävällä Thaimaan reissullani näin ilmiön paljaimmillaan: keisarillisen Hua Hin’in rantoja kansoitti loppumaton valkoisten valaiden parvi. Siellä ne (pitäisi kai sanoa he, mutta näky oli eläimellinen) tiristivät läskejään kylki kyljessä onnellisina kuin emakot mutakuopassa. Kävelin omasta, turistislummista jonkun kilometrin päässä sijaitsevasta, rauhan satamastani (Chiva Som) kaupunkiin sen yhden ainoan kerran. Muun ajan vietin piilossa massalomailun todellisuudelta älyttömän kalliissa turvapaikassani, enkä katunut sijoitustani snobismiin kertaakaan. Maiseman lisäksi on pilattu paikallinen elämäntapa, ruokakulttuuri ja valitettavan usein myös paikallisten ihmisten moraali. Massat tuovat enemmän rahaa useampaan taskuun, kuin entinen ”elitismi”. Silloin matkaan lähtivät vain ne, joilla oli todella VARAA maksaa hyvästä palvelusta, sekä ne, jotka todella HALUSIVAT matkustaa. Nämä oikeat seikkailumatkustajat ja madventuristit menivät viidakoihin ja savanneille ilman kameroita, matkavakuutuksia, grps’iä ja kännyköitä.
Tunnustan: inhoan noita rahvaanomaisia turistimassoja. Ne ovat pilanneet MINULTA matkustamisen ja kokemisen ilon. Mutta koska on epäsopivaa pyytää massaturismia kieltäviä toimenpiteitä vain siksi, että massat muuttavat kaiken, mihin koskevat rahvaanomaiseksi, niin pyydän seuraavia toimenpiteitä maailman pelastamiseksi:
- nostakaa lentokonepetrolin hinta pilviin, niin niillä pääsevät matkaan vain varakkaat, ilmansaaste vähenee ja planeetta kiittää
- kieltäkää turistioppaan ammatti, niin matkaan lähtevät vain ne, jotka pärjäävät muuallakin kuin kotonaan, väki vähenee huomattavasti ja planeetta kiittää
- kieltäkää omasta syystä myös turistibussit ja valmiit kiertoajelut, mistä on sekin hyöty, että matkustavaiset pääsevät ihan oman valintansa ja uskalluksensa mukaan tutustumaan kaupunkiin ja ihmiskunta kiittää
- räjäyttäkää turistislummit Välimeren rannoilta ja Aasian nykyisistä valmismatkakohteista ja estäkää niiden syntyminen Kiinaan tai ylipäätään minnekään, jättäkää vain perinteiset, tyylikkäät ja elitistiset, viime vuosituhannen alkuvuosina syntyneet hotellit pystyyn ja antakaa pienten, perhevetoisten majapaikkojen majoittaa reppumatkalaiset - näin rantojen saastuttaminen, törkeä grynderismi ja massaturismin lieveilmiöt loppuvat, palvelu paranee ja yrittäjyys pääsee taas kunniaan – ai niin – ja planeetta kiittää
• Perustavis = Henkilö, joka uskaltaa liikkua turistikohteissa myös ilman opasta ja saattaa maistella myös paikallisia ruokia. Hän sisällyttää matkaansa pakolliset käynnit ”kuuluisissa” kohteissa, kuten Vapauden patsaalla, Eiffel-tornissa ja Madame Tussaudin vahakabinetissa. Hän haluaa nähdä Mona Lisan Louvressa ja ”jonkun Rafaellon” Tatella. Kaupunkilomien lisäksi hän voi matkustaa myös Thaimaahan, Floridaan tai Madeiralle.
• Tavistavis = Henkilö, jolle matkustaminen tarkoittaa yleensä Tallinnan risteilyä, joskus myös Ruotsin lauttaa. Joskus repäistään lähtemällä seuramatkalle Kanarian Saarille, Portugalin Albufeiaan (onkohan sellaista paikkaa) tai Egyptin Hurghadaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti